Monthly Archives

joulukuu 2017

Stressaako?

Stressaako?

Niin kauan kuin on elämää on stressiä, eikä stressiä ei voi eläessään täysin poistaa. Kaikki stressi ei ole haitallista ja ihminen kestää yleensä lyhytaikaista stressiä paremmin kuin pitkään jatkuvaa stressiä, joka johtaa pahimmillaan täydelliseen uupumukseen.

Stressaantuneen ihmisen elimistö erittää kortisolia, jonka alkuperäinen tarkoitus on ollut antaa tarvittava energia selviytyä haastavasta tilanteesta. Jos haastava tilanne kuitenkin jatkuu ja jatkuu, alkavat usein myös erilaiset stressioireet.

Pitkään jatkuva stressi rasittaa elimistöä monin tavoin ja yleisiä oireita ovat esimerkiksi stressivatsa, päänsärky, ihottumat, selkävaivat, toistuvat flunssat, ahdistuneisuus, ärtymys, masentuneisuus, unihäiriöt, heikentynyt päätöksentekokyky ja muistiongelmat.

Yhteiskunnassamme on perinteisesti pidetty yksin pärjäämistä sankarillisuutena. ”Hän kaatui saappaat jalassa” on kunnianosoitus ihmiselle, joka ehkä kupsahti kesken kaiken, mutta teki ainakin aivan hemmetisti töitä!

Hyvinvointimme kannalta olisi kuitenkin syytä hyväksyä, että tarvitsemme toisiamme. Yhä uudet onnellisuustutkimukset kertovat yhteistyön hyödyistä.

Stressiä voi ehkäistä ja hoitaa esimerkiksi opettelemalla hallitsemaan omaa ajankäyttöään. Työ tai opiskelu eivät saa viedä kaikkea aikaa. Vuorokaudessa tulisi olla riittävästi tunteja myös yhdessäololle läheisten ihmisten kanssa, vapaa-ajalle ja levolle. Suurin osa aikuisista nukkuu öisin aivan liian vähän, ja stressi hankaloittaa nukkumista usein entisestään.

Liika kahvin- tai alkoholinkulutus laittaa elimistön koville. Liikunnan hyödyt stressin hallitsemisessa ovat puolestaan kiistattomat. Ulkoilu kannattaa aina. Viisitoista minuuttia luonnossa laskee verenpainetta ja rauhoittaa mieltä. Verenpainetta alentavan vaikutuksen saa jo istuskelemalla luonnossa. Luontoliikunta taas parantaa tutkitusti stressin heikentämää vastustuskykyä.

Yksi tärkeimpiä muutoksia stressinhallinnassa on yllättävän yksinkertainen: Salli itsellesi ajatus siitä, että omia tunteita voi hallita. Jo se, miten stressin kokee ja sen kanssa opettelee elämään on merkittävää oman jaksamisen kannalta. Näetkö maailmassa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia? Stressinhallinnan kannalta olisi aika opetella näkemään uhkien sijaan mahdollisuuksia.

Kuka tahansa voi oppia oman mielensä rauhoittamista ja liian kovaksi karkaavan vauhdin hiljentämistä. Tässä ovat apuna esimerkiksi erilaiset läsnäoloharjoitukset. On myös tärkeää opetella olemaan vaatimatta itseltään liikaa. Älä hajota energiaasi liiaksi.

Moni haaveilee stressaantuneena sellaisesta työstä, jossa ei tarvitsisi ajatella mitään, mutta myös liian yksitoikkoinen ja tylsä työ voi todellisuudessa aiheuttaa stressiä, jota sanotaan alikuormitusstressiksi.

Positiivinen stressi auttaa meitä saamaan asioita aikaiseksi, mutta työpaikoilla on hyvä yhdessä miettiä sitä, miten estetään työntekijöiden ylikuormittuminen. Kuinka suunnitellaan ajankäyttöä ja pidetään huolta jaksamisesta silloin, kun työ on kovin hektistä. Työtiimeissä on tärkeää olla erilaisia ihmisiä, jotka voivat kompensoida toisiaan niin, että kaikki selviytyvät.

Stressad?

Stressad?

Så länge det finns liv finns det stress. Man kan inte bli totalt av med det i sitt liv. Det finns också bra stress. I allmänhet klarar vi oss bra med kortvarig stress, men om stressiga situationen blir utdragen, kan det leda till total utmattning.

Då en människa är stressad, börjar kroppen avge kortisol, som ger oss extra energi så att vi kan klara av en utmanande situation. Men om stressen fortsätter för länge, börjar olika symtomen av stress dyka upp.

Långvarig stress belastar kroppen på många olika sätt. Vanliga symtomen inkluderar stressmage, huvudvärk, eksem, problem med ryggen, återkommande förkylningar, ångest, irritation, depression, problem med sömn eller minne, och minskad förmåga att fatta beslut.

I dagens samhälle blir man traditionellt uppskattad då man klarar av allt helt själv. ”Han dog med stövlarna på” säger vi som hedersbetygelse åt någon som kanske dog mitt i allt och före sin tid, men jobbade hårdare än någon annan!

För att må bra borde vi ändå acceptera att vi behöver varandra. Allt fler studier om lyckan vittnar om hur stor nytta vi får av att samarbeta med andra människor.

Det är möjligt att förebygga och bota stress genom att till exempel lära sig tidshantering. Jobb och studier får inte vara det ända man gör. Det borde vara möjligt att spendera tid med sina nära och kära, slappna av och vila. Många vuxna sover alltför lite, och stress kan göra det ännu svårare att somna.

Att dricka för mycket kaffe eller alkohol är inte bra för kroppen, medan det finns ingen tveka om att motion hjälper förebygga stress. Det är alltid bra att spendera tid utomhus. Femton minuter i naturen sänker blodtrycket och hjälper dig slappna av. Blodtrycket sänker redan genom att bara sitta i naturen, men att motionera sig i naturen hjälper att styrka immunförsvaret, som stressen kan sänka.

Det finns ett överraskande enkel men viktigt sätt att lära sig hantera stress: låta dig själv tro på att man kan kontrollera sina känslor. Hur man upplever stressen och hur bra man lär sig att leva med det har en stor roll i hur bra man orkar. Ser du mera hot än möjligheter i världen? Stresshanteringen blir lättare, om du lär dig se möjligheterna i stället.

Då livet blir för hektiskt kan vem som helst lära sig hantera stress till exempel med olika mindfullness-övningar. Det är också viktigt att inte ställa för stora krav åt sig själv. Man ska inte sprida sig för tunt.

Många belastade människor drömmer om ett jobb där man skulle inte behöva tänka på någonting, men stress kan också orsakas av ett jobb som är för enformig och tråkig. Detta kallas för underbelastning.

Positiv stress kan hjälpa en uppnå målen, men det är bra att diskutera hur man undviker överbelastning på jobbet. Hur hanterar man tiden och hur tar man hand om sig själv då det är hektiskt på jobbet? Det är bra om ett team består av människor med olika styrkan, som kan kompensera och stöda varandra så att alla klarar av sig.

Hyvinvoinnilla säästöä yritykselle

Hyvinvoinnilla säästöä yritykselle

Olemme kuulleet sanat ”ennaltaehkäisevä työhyvinvointi” kymmeniä kertoja, mutta liian usein sen edelleen ajatellaan tarkoittavan työpaikan arjesta irrallista tempausta tai nippua liikuntaseteleitä kerran vuodessa. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi on paljon enemmän.

Työhyvinvoinnin tulisi näkyä selkeinä kirjauksina yrityksen strategiassa, panostuksina esimiesten opastamiseen ja tukeen, henkilöstön hyvinvoinnin tarkkailuna ja mittaamisena sekä siinä, että koko yrityksen henkilökuntaa ohjataan itse viemään omaa hyvinvointiaan eteenpäin.

Työhyvinvointi ei tapahdu itsestään, vaan sitä on toteutettava ja kehitettävä suunnitelmallisesti. Yhä useampi yritys hankkii toimistolle sähköpöytiä, jotta henkilökunta ei istuisi liikaa. Tiedetään, että jo 20 minuuttia vähemmän istumista päivässä vaikuttaa lihaksiin. Liiallinen seisominenkin rasittaa. Olennaisinta on vaihdella työasentoa pitkin päivää.

Suomalainen yhteiskunta menettää joka vuosi puutteellisen työkyvyn takia vähintään 25 miljardia euroa rahaa. Se on valtavan suuri summa. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että panostukset työhyvinvointiin vähentävät sairauspoissaoloja, pienentävät sairaanhoitokuluja ja parantavat tuottavuutta.

Suomessa noin 20 000 ihmistä jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuodesta 2000 laskien suomalainen työelämä on menettänyt työkyvyttömyyseläkkeiden takia yhteensä vähintään 14 miljardia euroa. Ei ihan pieni summa sekään.

Etenkään, kun suurin osa näistä taloudellisista ja inhimillisistä menetyksistä olisi mahdollista torjua. Liian usein ajatellaan, että säästöjä on tehtävä leikkaamalla. Tämän päivän johtaja ymmärtää, että ne yritykset, jotka panostavat saavuttavat tuloksia.

Suomessa on maailman eniten sairauspoissaoloja kipujen takia, mutta vain osa sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu fyysisistä oireista. Moni kuormittuu töissä henkisesti.

Psykososiaalinen kuormitus töissä johtuu useimmiten johtamisen ongelmista, vähäisestä vuorovaikutuksesta, epäoikeudenmukaisuudesta ja huonosta ilmapiiristä sekä kiusaamisesta. Työpaikoilla voidaan edistää työhyvinvointia monin tavoin.

Ovatko yhteiset työn tavoitteet selkeitä kaikille? Tietääkö jokainen, mikä hänen roolinsa on tavoitteiden edistämisessä? Onko työpaikalla mahdollista syödä terveellisesti? Voiko osan palavereista järjestää kävelykokouksina? Miten yrityksessä huolehditaan siitä, että työntekijöiden erilaisuus huomioidaan? Tulevatko kaikki kuulluksi omaan työhönsä liittyen?

Konstit on monet, mutta kaikkein tärkeintä työhyvinvoinnin kannalta on, että yrityksen johto on sitoutunut edistämään sitä yrityksessä läpileikkaavasti, ja koko henkilöstö halutaan saada mukaan tekemään. Yhdessä.

Se, järjestääkö yritys työterveydenhuollon itse vai esimerkiksi yksityisellä terveysasemalla on lopulta aika pieni osa työntekijöiden hyvinvointia. Hyvinvointi tehdään arjessa.