All Posts By

Aada Suomela

Kaamos kaveriksi

Kaamos kaveriksi

”Suomessa ei pysy järjissään marraskuussa ilman lentämistä” julisti otsikko Helsingin Sanomien kolumnissa muutama viikko sitten. Sosiaalinen media on alkanut Suomessa täyttyä pimeyden päivittelystä. Valo on aika harmaata. Aurinko laskee jo iltapäivällä. This is Finland.

Noin 30% suomalaisista muuttuu loppusyksystä tavanomaisempaa alakuloisemmaksi, kun auringonvalon määrä vähenee. Varsinainen kaamosmasennus on harvinaista ja siitä kärsii vain noin prosentti koko kansasta, mutta kevyttä apeutta ja herkkujen mässäilyä ilmenee useammalla meistä. Väsyttää ja unentarve voi lisääntyä monella tunnilla vuorokaudessa, karkkia ja pullaa tekee mieli.

Täyteen lohduttomuuteen ei kuitenkaan ole syytä heittäytyä, vaikka aurinkoa näkeekin vähemmän kuin kesällä. (Napapiirin pohjoispuolella aurinkoa ei näy ollenkaan.)

Toimivia konsteja parempaan oloon pimeänä vuodenaikana ovat tutkitusti esimerkiksi ulkoilu päivän valoisana aikana, liikunta ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen, vaikka tekisikin mieli erakoitua yksin sohvalle. Osa saa myös apua ankeaan oloonsa kirkasvalolampusta.

Tutkimusten mukaan jopa neljä viidestä saa pimeänä vuodenaikana oloonsa helpotusta oikein toteutetusta kirkasvalohoidosta. Valo toimii parhaiten, kun siinä viettää päivittäin aikaa puolesta tunnista tuntiin ja se otetaan mahdollisimman aikaisin aamulla.

Siitäkään ei ole ainakaan haittaa, että hyväksyy hämärän. Pimeänä vuodenaikana ei ehkä tarvitsekaan yrittää vaatia itseltään samaa energiaa ja toimeliaisuutta kuin valoisana aikana. On ihan oikein nukkua pidempiä yöunia ja ottaa rauhallisemmin.

Kokeile ainakin näitä:

1. Kirkasvalohoito

Tutkitusti nopein ja vaikuttavin keino auttaa kaamosoireisiin. Apua on nimenomaan silmän kautta elimistöön tulevasta valosta. Valoa ei kuitenkaan tarvitse katsoa suoraan, sen ääressä voi nauttia vaikka aamiaista tai lukea kirjaa.

2. Ulkoilu

Valoisampia tunteja ei ehkä ole päivässä monta, mutta niiden aikana on syytä mennä ulos. Sovi töissä kävelypalaveri tai lounastapaaminen, jonne voit mennä kävellen. Käytä osa lounastunnista happihyppelyyn. Valon saannin kannalta aamun tunnit ovat tehokkaimpia.

3. Älä erakoidu

Vaikka väsyneenä tekee helposti mieli jäädä sohvalle makaamaan, muista viettää aikaa myös läheistesi kanssa. Hyvinvoivat sosiaaliset suhteet parantavat tutkitusti hyvinvointia kaamoksessakin.

Vintermörker kan vara din vän

Vintermörker kan vara din vän

”Man klarar inte av november i norden utan att flyga någonstans” hörs det talas under den mörka vintertiden. Sociala medier fylls med ångest över mörker. Ljuset är grått. Solen går ner redan på eftermiddagen.

Ungefär 30% av oss blir mera nedslagna då hösten börjar närma sin slut och dagsljuset blir mindre och mindre. Egentliga årstidsbunden depression berör bara ungefär 5% av folket, men mest av oss känner sig mera nedslagen och sötsugen. Vi blir trötta och kan behöva betydligt mera sömn än under sommarmånaderna, och vi vill så gärna äta bakelser och godis.

Det är ändå onödigt att bli helt hopplös, fast solen syns mindre än under sommaren. (Norr om norra polcirkeln ser man solen inte alls under vintermånaderna.)

Det finns sätt som bevisligen underlättar livet under vintermörker. Dom är till exempel att vara ute under dagsljuset, motion och att sköta om sociala förhållanden, fast det ända som lockar är att ligga på soffan under ett tjockt täcke. Vissa får hjälp från ljusterapilampor.

Undersökningar visar att upp till fyra av fem personer mår bättre med hjälp av ljusterapi under de mörkaste vintermånaderna. Ljusterapi fungerar som bäst då man spenderar från en halv timme till en timme i ljuset dagligen, och helst så tidigt på morgonen som möjligt.

Det kan också vara bra att försöka acceptera mörkret. Kanske behöver man inte försöka vara lika effektiv och resultatorienterad under de mörkaste månaderna. Det är helt okej att sova lite längre och ta de lugnt för en stund.

För att må bättre, prova åtminstone de här tipsen:

1. Ljusterapi

Det är bevisat att ljusterapi är det mest effektiva och snabbaste sättet att underlätta symtom orsakas av vintermörker. Det är ljuset som man ser genom ögonen som hjälper. Man behöver ändå inte stirra direkt på lampan, utan det räcker att ha frukost eller att läsa en bok i närheten av lampan.

2. Gå ut

Det finns inte många timmar av dagsljus men det är bra att gå ut då det är ljust. Prova ett gående möte på jobbet eller välj ett lunchställe lite länge bort och gå dit. Använda en del av din paus för att gå ut. De effektivaste timmar att njuta dagsljuset är morgontimmarna.

3. Bli inte en ensamvarg

Det kan kännas som en bra ide att ligga på soffan då man känner sig riktigt trött, men kom ihåg att spendera tid med dina nära och kära också. Välmående sociala förhållanden hjälper till med allmänna välmående också, speciellt under de mörkaste tider.

15 minuter gör en skillnad!

15 minuter gör en skillnad!

Har du märkt till, att allt flera kändisar har bytt ut stränga träningsprogram till motion som baserar sig på att lyssna på kroppen? Ny info om hälsomotion har fått många välja lite mjukare sätt att motionera.

Barn behöver mycket motion, och för dem är det naturligt att röra sig under dagen i form av lek. Det finns någonting i barnens sätt att motionera som man borde också ta med till vuxenåldern.  Hälsofrämjande motion, dvs. hälsomotion, är inte samma sak som konditionsträning, utan lättare och mindre krävande. För hälsan är det väldigt bra att ha dem båda som en del av livet, men man kan börja med att öka mängden av hälsomotion.

All motion som har en gynnande effekt på din välmående kallas för hälsomotion. Det kan innehålla motion i arbetet, promenader, cykelpendling till jobbet, dans och stretchning. God kondition hjälper dig att orka i vardagen.

Vi är inte alla professionella idrottare, men vi vill alla hålla oss själva i skick. Nu vet vi att det inte kräver hemskt mycket träning: positiva effekter förekommer redan med 15 minuter dagligt motion. Vuxna som motionerar 1-1,5 timme per dag får mest nytta till hälsan. Ju mångsidigare man motionerar, desto bättre mår man.

Forskning visar att motion gynnar hälsan på många olika sätt. Det är bevisat att regelbunden motionering i rimlig intensitet också har förebyggande effekter till många sjukdomar.

Vissa påverkan hälsomotion har till hälsan känner man direkt under första passet. Pulsen går upp, andningen blir effektivare, metabolismen i ben och leder ökar, muskler får mera syre och blodflöde i hjärnan ökar. Det är därför det känns som att man kan tänka klarare under promenader, och varför det är bra att hålla promenad-möten på jobbet.

Regelbunden motion förbättrar också din sömnkvalitet. Motion som kräver moderat belastning kan minska symptom från sömnsvårigheter inom bara några månader. Det är värt att prova på!

Jo vartti auttaa!

Jo vartti auttaa!

Oletko kiinnittänyt huomiota siihen, että yhä useampi julkisuuden henkilö kertoo haastatteluissa siirtyneensä rääkkitreenistä itseään kuuntelevan liikunnan harrastamiseen? Uusi tieto terveysliikunnan vaikutuksista on vaikuttanut siihen, että moni on muuttanut liikuntatottumuksiaan hiukan aiemmasta pehmeämpään suuntaan.

Lapset tarvitsevat paljon liikuntaa ja he saavatkin sitä helposti leikin lomassa. Jotain siitä tavasta ajatella olisi hyvä tuoda mukanaan aikuisuuteenkin. Terveyttä edistävä liikunta eli terveysliikunta on eri asia kuin kuntoliikunta, se on hikoiluttavaa ja hengästyttävää kuntoliikuntaa vaivattomampaa. Terveys kiittää syvään niiaten, jos elämässäsi on molempia, mutta terveysliikunnasta on hyvä ainakin aloittaa.

Terveysliikuntaa on kaikki sellainen liikunta, joka vaikuttaa positiivisesti ihmisen hyvinvointiin. Se voi koostua työn ohessa tapahtuvasta fyysisestä rasituksesta, kävelylenkeistä, työmatkapyöräilystä, tanssista ja venyttelystä. Hyvä terveyskunto auttaa jaksamaan arjessa.

Kaikki eivät ole ammattiurheilijoita, mutta jokainen meistä haluaa pysyä kunnossa. Siihen riittää nykytiedon valossa hyvinkin pieni määrä liikuntaa. Tarkemmin sanottuna: jo 15 minuutin jokapäiväisestä liikunnasta on tutkitusti hyötyä terveydelle. Eniten hyötyvät kuitenkin ne aikuiset, jotka liikkuvat 1-1,5h päivittäin. Mitä monipuolisempaa liikunta on, sitä paremmin voimme.

Liikunnalla on tutkitusti lukuisia hyviä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkisen terveyteen. Säännöllisellä kohtuutehoisella liikunnalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia myös monien sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Jotkut terveysliikunnan vaikutukset alkavat heti liikkuessa, jo ensimmäisellä liikkumiskerralla. Syke kiihtyy, hengitys tehostuu, luun ja nivelten aineenvaihdunta vilkastuu, lihakset saavat happea ja aivojen verenkierto paranee. Siksi kävelyllä tuntuu siltä, että ajatus lähtee kulkemaan ja kävelypalaverit ovat menestyksekäs tapa pitää ideointikokouksia. Työpaikoilla yleistyvät taukoliikuntakäytännöt lisäävät myös omalta osaltaan liikunnan määrää ja ylläpitävät virkeyttä työpäivän aikana.

Muiden hyötyjen lisäksi säännöllinen liikunta parantaa unta. Kohtuullisesti kuormittava liikunta saattaa vähentää unihäiriöistä aiheutuvia oireita jo muutamassa kuukaudessa. Kokeilemisen arvoista.

Tog semestern slut för tidigt?

Tog semestern slut för tidigt?

Om du känner ångest i stället för iver då du tänker på att börja jobba igen efter semestern, har vi några tips för dig som du kan prova.

En vecka kvar av semestern, och du känner dig gråtfärdig och orolig. För många känns det inte alls bra att börja på jobbet gen. Fast du trivs på jobbet eller studerar till ditt drömyrke, kan det kännas tungt att återvända till vardagen.

Många av oss tar det lugnt under semestern: vi lägger oss sent, och vaknar sent. Kanske dricker vi mera vin än vanligt och äter mindre hälsosamt. Plötsligt ska vi dra till sängs och vakna tidigt igen. Kommer det finnas tid för livet mera?

Enligt forskning känner kvinnor sig mera ångestfyllda och melankoliska än män, då semestern börjar närma sin slut. De unga är mera ledsna över att börja jobba igen än de äldre. Ungefär hälften av människor mellan 18 och 22 år känner ångest vid slutet av semestern.

Att återvända till jobbet kan vara lättare om man fortsätter njuta av tiden med sina nära och kära medan man minskare alkoholkonsumptionen och motionerar mera.

Enligt experter kan det vara lättare att börja jobba efter semestern om man har förberett sig redan innan semestern har börjat. Att prioritera uppdrag som man måste få gjort innan semestern och lista ut de viktigaste saker man ska göra efter semestern kan vara ett bra sätt att underlätta stressen efter semestern. Det känns mera kontrollerat att börja jobba igen om man har en plan.

Före semestern kan man också fundera på saker som gör just din semester lyckat. Man hinner inte – och ska inte försöka heller – göra allt under semestern, men en lätt plan ger semestern struktur. Under semestern kan man leva precis som det känns bra för en. Om det viktigaste för dig är din familj och dina vänner, har du nu möjligheten att spendera tid tillsammans.

Följande tips kan göra det lättare att återvända till jobbet:

1. Ge din dag struktur redan före semestern tar slut: lägga dig och vakna tidigare och försöka äta mera regelbundet.
2. Försöka ta det lite lugnare under första veckan på jobbet. Boka inte de viktigaste möten, mest krävande uppdrag och hårdaste beslut för första veckan.
3. Enligt vissa forskare är det bättre för välmående att dela upp semesterveckorna under en längre period. Man är kanske utvilad efter semestern, men det tar inte många veckor innan känslan tar slut. Prova ha din semester i kortare perioder under hela året.
4. Semestern tar kanske slut, men livet fortsätter. Kom ihåg att göra roliga saker efter jobbet, njuta av naturen, dina hobbyer och tid med din familj och vänner.
5. Stöd från andra känns alltid bra. Du är inte den ända som har lite ångest. Tillsammans kan ni dela de bästa semesterminnen samt tips för att underlätta back-to-work ångesten.

Loppuiko loma kesken?

Loppuiko loma kesken?

Kun paluu lomalta töihin ahdistaa enemmän kuin innostaa, kokeile vinkkejämme olosi keventämiseksi.

Viikko lomaa jäljellä, mutta hiukan jo itkettää ja huokailuttaa. Lomaltapaluu ahdistaa meistä monia. Edes innostava työ kivassa työpaikassa tai mielenkiintoiset opinnot eivät lohduta silloin, kun arjen rutiineihin palaaminen tuntuu erityisen vaikealta.

Moni ottaa lomalla rennosti, valvoo iltaisin pidempään ja nukkuu aamulla pitkään. Tuli vähän viiniäkin juotua ja herkkuja syötyä. Yhtäkkiä pitäisi osata mennä ajoissa nukkumaan ja herätä aikaisin. Missä välissä ehtii enää elää?

Tutkimusten mukaan suomalaiset naiset tuntevat miehiä useammin alakuloa ja ahdistusta palatessaan lomalta arkeen. Nuoria töihinpaluu surettaa enemmän kuin ikääntyneempiä. 18-22-vuotiaista noin puolet kokee ahdistusta loman päätyttyä.

Yleisiä keinoja arkeen palaamisen helpottamisessa ovat läheisten seurasta nauttiminen, kuntoilun lisääminen ja tissuttelun vähentäminen.

Asiantuntijoiden mukaan lomaltapaluuta kannattaa helpottaa valmistautumalla siihen jo ennen lomaa. Yksi hyvä keino siihen on priorisoida ennen lomaa tehtävät työt ja miettiä ennakkoon pari tärkeintä tehtävää, joihin tarttuu ensimmäisenä lomalta palaamisen jälkeen. Se tekee töihinpaluusta hallitumpaa.

Ennen lomaa voi olla hyvä miettiä onnistuneen loman ainesosia. Vaikkei kaikkea ehdi tai pidä ehtiä lomallakaan, tuo kevyt suunnittelu lomaan ryhtiä. Lomalla on mahdollisuus elää täysin omien arvojensa mukaista elämää. Jos perhe ja läheiset ovat sinulle tärkeitä, voit nyt viettää laatuaikaa yhdessä.

Lomalta paluun tuskaa voi koittaa lievittää seuraavilla vinkeillä:
1. Ala jo ennen loman loppumista rytmittää päivät arjen aikataulujen mukaisesti esimerkiksi nukkumaanmenon, heräämisen ja ruoka-aikojen suhteen.
2. Yritä aloittaa töissä kevyesti. Jos mahdollista, niin pidä ensimmäinen työviikko vapaana kaikkein vaikeimmista tehtävistä, päätöksistä ja tapaamisista.
3. Joidenkin tutkimusten mukaan loman pätkiminen useampaan osaan on hyvinvoinnin kannalta parempi kuin yksi pitkä loma. Loman aiheuttama rentoutuminen häviää jo reilussa viikossa töiden aloittamisen jälkeen. Pidä vapaat useassa osassa pitkin vuotta.
4. Elämä jatkuu, vaikka loma loppuu. Tee työpäivän jälkeen kivoja asioita, kuten nauti ulkoilusta, harrastuksista, luonnosta ja läheisistä.
5. Vertaistuki auttaa lähes kaikkeen. Moni muu on kanssasi samassa tilanteessa. Voitte yhdessä jakaa lomakokemuksia ja parhaat vinkkinne arjesta palaamisen helpottamiseen.

Bastun tar hand om ditt hjärta

Bastun tar hand om ditt hjärta

Ibland är man så stressad att det känns nästan som någon skulle gripa ditt hjärta hårt. Det känns ångestfylld. De här symptomen är ofta ofarliga, men inte alltid. 20 144 människor i Finland dog av kardiovaskulära sjukdomar, och många fler hade symtomen och sjukledigt pga. problem med hjärtat. Samma problem kan hittas i nästan alla västländer. Att förebygga problem med hjärtat har väldigt stor betydelse både socialt och ekonomiskt.

Kardiolog Jari Laukkanen och hans arbetsgrupp sökte noggrant på en medicin mot hjärtproblem i sin forskning i Östra Finlands universitet. Vad kan vara läkemedlen gruppen forskade, som de tyckte skulle kunna förhindra problem med hjärtat och dödsfall relaterade med hjärtproblem?

Det har någonting att göra med heta stenar, ånga och värme.

Ja, vi pratar faktiskt om bastun. Uppföljningsforskningen som varade ungefär tjugo år visade, att dem som badar bastu 4-7 gånger per vecka hade t.o.m. 63 % lägre risk att dö av hjärtattack än dem som badar bastu bara en gång i veckan.

Orsaken till varför det är bra för hjärtat att bada bastu är inte ännu klar. Det kan vara att värmen i bastun sänker blodtrycket och understödjer flexibilitet i blodkärl. Hälsan av hjärtat och blodkärl påverkar hjärnans funktion, men det kan också vara att känslan av välmående och avslappningen som bastun ger har en betydelse.

Det räcker inte att enbart bada bastu om man vill hålla sig frisk. Det är också viktigt att motionera sig och ha en allmänt hälsosam livsstil. Det är dock bevisat, att genom att bada bastu regelbundet kan man hjälpa hjärtat att hålla sig frisk. Det är möjligt att bastun förebygger också risken till dementi, för forskningen visade att män som badar bastu 4-7 gånger per vecka har 66 % mindre riska att bli diagnoserad med dementi än dem som badar bastu en gång per vecka.

Kom ihåg att du får maximalt nytta av bastuns hälsopåverkan genom att bada minst 15 minuter per gång. Man ska inte äta en stor måltid eller dricka mycket alkohol innan bastun. Värmen i bastun ska kännas behagligt, inte för hett. Man ska dricka tillräckligt med vatten innan man badar bastu, i bastun och också efteråt, så att man inte blir uttorkad.

Sauna hoitaa sydäntä

Sauna hoitaa sydäntä

Välillä stressi ja paine tuntuvat siltä, kuin joku puristaisi sydäntä kasaan. Ahdistaa. Oireet ovat usein harmittomia, mutta eivät aina. Verenkiertoelimistön sairauksiin kuoli Suomessa vuonna 2008 yhteensä 20 144 henkilöä ja oireilua sairauslomineen ja hoitoineen on paljon useammalla.

Ongelma on samankaltainen lähes kaikissa länsimaissa. Sydänperäisten ongelmien kohdalla ennaltaehkäisevän työn taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat valtavat kaikilla mittareilla mitattuina.

Kardiologian erikoislääkäri Jari Laukkanen työryhmineen teki ison työn tutkiessaan Itä-Suomen yliopistossa lääkettä sydänvaivoihin. Mikä oli tämä tutkittava lääke, jolla työryhmä epäili voitavan estää sydänoireita ja sydäntautikuolemia?

Kiuas, lauteet ja lämpö liittyvät jotenkin asiaan.

Kyllä vain, vastaus on sauna. Parinkymmenen vuoden aikana tehdyssä seurantatutkimuksessa paljastui, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä sydänperäisen äkkikuoleman riski oli jopa 63 prosenttia pienempi kuin vain kerran viikossa saunovilla.

Syytä siihen, miksi saunominen suojaa sydäntä ei vielä täysin tunneta. Saunominen saattaa kuitenkin alentaa verenpainetta ja ylläpitää verisuonten joustavuutta. Sydän- ja verisuoniterveys vaikuttaa aivojen toimintaan, mutta saunomiseen liittyvillä hyvän olon ja rentoutumisen kokemuksilla voi myös olla merkitystä.

Pelkkä sauna ei riitä pitämään ihmistä terveenä, vaan liikunnalla ja muilla terveellisillä elämäntavoilla on merkitystä. On kuitenkin selvää, että säännöllinen saunominen suojaa sydäntä. Sauna voi pienentää myös dementiaan sairastumisen riskiä, sillä tutkimuksen mukaan 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä oli 66 prosenttia pienempi todennäköisyys saada dementia diagnoosi kuin kerran viikossa saunovilla.

Muista: Jotta saat saunasta kaikki terveysvaikutukset irti, pitää saunan lämmössä olla vähintään 15 minuttia. Ennen saunomista ei ole syytä syödä raskaasti, eikä nauttia isoja määriä alkoholia. Saunan lämpö tulisi pitää miellyttävänä, eikä liian kuumana. Nesteytys, eli veden juonti saunomisen yhteydessä on tärkeää.