
Stressaako?
Niin kauan kuin on elämää on stressiä, eikä stressiä ei voi eläessään täysin poistaa. Kaikki stressi ei ole haitallista ja ihminen kestää yleensä lyhytaikaista stressiä paremmin kuin pitkään jatkuvaa stressiä, joka johtaa pahimmillaan täydelliseen uupumukseen.
Stressaantuneen ihmisen elimistö erittää kortisolia, jonka alkuperäinen tarkoitus on ollut antaa tarvittava energia selviytyä haastavasta tilanteesta. Jos haastava tilanne kuitenkin jatkuu ja jatkuu, alkavat usein myös erilaiset stressioireet.
Pitkään jatkuva stressi rasittaa elimistöä monin tavoin ja yleisiä oireita ovat esimerkiksi stressivatsa, päänsärky, ihottumat, selkävaivat, toistuvat flunssat, ahdistuneisuus, ärtymys, masentuneisuus, unihäiriöt, heikentynyt päätöksentekokyky ja muistiongelmat.
Yhteiskunnassamme on perinteisesti pidetty yksin pärjäämistä sankarillisuutena. “Hän kaatui saappaat jalassa” on kunnianosoitus ihmiselle, joka ehkä kupsahti kesken kaiken, mutta teki ainakin aivan hemmetisti töitä!
Hyvinvointimme kannalta olisi kuitenkin syytä hyväksyä, että tarvitsemme toisiamme. Yhä uudet onnellisuustutkimukset kertovat yhteistyön hyödyistä.
Stressiä voi ehkäistä ja hoitaa esimerkiksi opettelemalla hallitsemaan omaa ajankäyttöään. Työ tai opiskelu eivät saa viedä kaikkea aikaa. Vuorokaudessa tulisi olla riittävästi tunteja myös yhdessäololle läheisten ihmisten kanssa, vapaa-ajalle ja levolle. Suurin osa aikuisista nukkuu öisin aivan liian vähän, ja stressi hankaloittaa nukkumista usein entisestään.
Liika kahvin- tai alkoholinkulutus laittaa elimistön koville. Liikunnan hyödyt stressin hallitsemisessa ovat puolestaan kiistattomat. Ulkoilu kannattaa aina. Viisitoista minuuttia luonnossa laskee verenpainetta ja rauhoittaa mieltä. Verenpainetta alentavan vaikutuksen saa jo istuskelemalla luonnossa. Luontoliikunta taas parantaa tutkitusti stressin heikentämää vastustuskykyä.
Yksi tärkeimpiä muutoksia stressinhallinnassa on yllättävän yksinkertainen: Salli itsellesi ajatus siitä, että omia tunteita voi hallita. Jo se, miten stressin kokee ja sen kanssa opettelee elämään on merkittävää oman jaksamisen kannalta. Näetkö maailmassa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia? Stressinhallinnan kannalta olisi aika opetella näkemään uhkien sijaan mahdollisuuksia.
Kuka tahansa voi oppia oman mielensä rauhoittamista ja liian kovaksi karkaavan vauhdin hiljentämistä. Tässä ovat apuna esimerkiksi erilaiset läsnäoloharjoitukset. On myös tärkeää opetella olemaan vaatimatta itseltään liikaa. Älä hajota energiaasi liiaksi.
Moni haaveilee stressaantuneena sellaisesta työstä, jossa ei tarvitsisi ajatella mitään, mutta myös liian yksitoikkoinen ja tylsä työ voi todellisuudessa aiheuttaa stressiä, jota sanotaan alikuormitusstressiksi.
Positiivinen stressi auttaa meitä saamaan asioita aikaiseksi, mutta työpaikoilla on hyvä yhdessä miettiä sitä, miten estetään työntekijöiden ylikuormittuminen. Kuinka suunnitellaan ajankäyttöä ja pidetään huolta jaksamisesta silloin, kun työ on kovin hektistä. Työtiimeissä on tärkeää olla erilaisia ihmisiä, jotka voivat kompensoida toisiaan niin, että kaikki selviytyvät.
Viimeisimmät kommentit