Monthly Archives

elokuu 2018

In Uutiset

Jo vartti auttaa!

Jo vartti auttaa!

Oletko kiinnittänyt huomiota siihen, että yhä useampi julkisuuden henkilö kertoo haastatteluissa siirtyneensä rääkkitreenistä itseään kuuntelevan liikunnan harrastamiseen? Uusi tieto terveysliikunnan vaikutuksista on vaikuttanut siihen, että moni on muuttanut liikuntatottumuksiaan hiukan aiemmasta pehmeämpään suuntaan.

Lapset tarvitsevat paljon liikuntaa ja he saavatkin sitä helposti leikin lomassa. Jotain siitä tavasta ajatella olisi hyvä tuoda mukanaan aikuisuuteenkin. Terveyttä edistävä liikunta eli terveysliikunta on eri asia kuin kuntoliikunta, se on hikoiluttavaa ja hengästyttävää kuntoliikuntaa vaivattomampaa. Terveys kiittää syvään niiaten, jos elämässäsi on molempia, mutta terveysliikunnasta on hyvä ainakin aloittaa.

Terveysliikuntaa on kaikki sellainen liikunta, joka vaikuttaa positiivisesti ihmisen hyvinvointiin. Se voi koostua työn ohessa tapahtuvasta fyysisestä rasituksesta, kävelylenkeistä, työmatkapyöräilystä, tanssista ja venyttelystä. Hyvä terveyskunto auttaa jaksamaan arjessa.

Kaikki eivät ole ammattiurheilijoita, mutta jokainen meistä haluaa pysyä kunnossa. Siihen riittää nykytiedon valossa hyvinkin pieni määrä liikuntaa. Tarkemmin sanottuna: jo 15 minuutin jokapäiväisestä liikunnasta on tutkitusti hyötyä terveydelle. Eniten hyötyvät kuitenkin ne aikuiset, jotka liikkuvat 1-1,5h päivittäin. Mitä monipuolisempaa liikunta on, sitä paremmin voimme.

Liikunnalla on tutkitusti lukuisia hyviä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkisen terveyteen. Säännöllisellä kohtuutehoisella liikunnalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia myös monien sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Jotkut terveysliikunnan vaikutukset alkavat heti liikkuessa, jo ensimmäisellä liikkumiskerralla. Syke kiihtyy, hengitys tehostuu, luun ja nivelten aineenvaihdunta vilkastuu, lihakset saavat happea ja aivojen verenkierto paranee. Siksi kävelyllä tuntuu siltä, että ajatus lähtee kulkemaan ja kävelypalaverit ovat menestyksekäs tapa pitää ideointikokouksia. Työpaikoilla yleistyvät taukoliikuntakäytännöt lisäävät myös omalta osaltaan liikunnan määrää ja ylläpitävät virkeyttä työpäivän aikana.

Muiden hyötyjen lisäksi säännöllinen liikunta parantaa unta. Kohtuullisesti kuormittava liikunta saattaa vähentää unihäiriöistä aiheutuvia oireita jo muutamassa kuukaudessa. Kokeilemisen arvoista.

Teksti: Laura Rantanen

In Nyheter

Tog semestern slut för tidigt?

Tog semestern slut för tidigt?

Om du känner ångest i stället för iver då du tänker på att börja jobba igen efter semestern, har vi några tips för dig som du kan prova.

En vecka kvar av semestern, och du känner dig gråtfärdig och orolig. För många känns det inte alls bra att börja på jobbet gen. Fast du trivs på jobbet eller studerar till ditt drömyrke, kan det kännas tungt att återvända till vardagen.

Många av oss tar det lugnt under semestern: vi lägger oss sent, och vaknar sent. Kanske dricker vi mera vin än vanligt och äter mindre hälsosamt. Plötsligt ska vi dra till sängs och vakna tidigt igen. Kommer det finnas tid för livet mera?

Enligt forskning känner kvinnor sig mera ångestfyllda och melankoliska än män, då semestern börjar närma sin slut. De unga är mera ledsna över att börja jobba igen än de äldre. Ungefär hälften av människor mellan 18 och 22 år känner ångest vid slutet av semestern.

Att återvända till jobbet kan vara lättare om man fortsätter njuta av tiden med sina nära och kära medan man minskare alkoholkonsumptionen och motionerar mera.

Enligt experter kan det vara lättare att börja jobba efter semestern om man har förberett sig redan innan semestern har börjat. Att prioritera uppdrag som man måste få gjort innan semestern och lista ut de viktigaste saker man ska göra efter semestern kan vara ett bra sätt att underlätta stressen efter semestern. Det känns mera kontrollerat att börja jobba igen om man har en plan.

Före semestern kan man också fundera på saker som gör just din semester lyckat. Man hinner inte – och ska inte försöka heller – göra allt under semestern, men en lätt plan ger semestern struktur. Under semestern kan man leva precis som det känns bra för en. Om det viktigaste för dig är din familj och dina vänner, har du nu möjligheten att spendera tid tillsammans.

Följande tips kan göra det lättare att återvända till jobbet:

1. Ge din dag struktur redan före semestern tar slut: lägga dig och vakna tidigare och försöka äta mera regelbundet.
2. Försöka ta det lite lugnare under första veckan på jobbet. Boka inte de viktigaste möten, mest krävande uppdrag och hårdaste beslut för första veckan.
3. Enligt vissa forskare är det bättre för välmående att dela upp semesterveckorna under en längre period. Man är kanske utvilad efter semestern, men det tar inte många veckor innan känslan tar slut. Prova ha din semester i kortare perioder under hela året.
4. Semestern tar kanske slut, men livet fortsätter. Kom ihåg att göra roliga saker efter jobbet, njuta av naturen, dina hobbyer och tid med din familj och vänner.
5. Stöd från andra känns alltid bra. Du är inte den ända som har lite ångest. Tillsammans kan ni dela de bästa semesterminnen samt tips för att underlätta back-to-work ångesten.

In Uutiset

Loppuiko loma kesken?

Loppuiko loma kesken?

Kun paluu lomalta töihin ahdistaa enemmän kuin innostaa, kokeile vinkkejämme olosi keventämiseksi.

Viikko lomaa jäljellä, mutta hiukan jo itkettää ja huokailuttaa. Lomaltapaluu ahdistaa meistä monia. Edes innostava työ kivassa työpaikassa tai mielenkiintoiset opinnot eivät lohduta silloin, kun arjen rutiineihin palaaminen tuntuu erityisen vaikealta.

Moni ottaa lomalla rennosti, valvoo iltaisin pidempään ja nukkuu aamulla pitkään. Tuli vähän viiniäkin juotua ja herkkuja syötyä. Yhtäkkiä pitäisi osata mennä ajoissa nukkumaan ja herätä aikaisin. Missä välissä ehtii enää elää?

Tutkimusten mukaan suomalaiset naiset tuntevat miehiä useammin alakuloa ja ahdistusta palatessaan lomalta arkeen. Nuoria töihinpaluu surettaa enemmän kuin ikääntyneempiä. 18-22-vuotiaista noin puolet kokee ahdistusta loman päätyttyä.

Yleisiä keinoja arkeen palaamisen helpottamisessa ovat läheisten seurasta nauttiminen, kuntoilun lisääminen ja tissuttelun vähentäminen.

Asiantuntijoiden mukaan lomaltapaluuta kannattaa helpottaa valmistautumalla siihen jo ennen lomaa. Yksi hyvä keino siihen on priorisoida ennen lomaa tehtävät työt ja miettiä ennakkoon pari tärkeintä tehtävää, joihin tarttuu ensimmäisenä lomalta palaamisen jälkeen. Se tekee töihinpaluusta hallitumpaa.

Ennen lomaa voi olla hyvä miettiä onnistuneen loman ainesosia. Vaikkei kaikkea ehdi tai pidä ehtiä lomallakaan, tuo kevyt suunnittelu lomaan ryhtiä. Lomalla on mahdollisuus elää täysin omien arvojensa mukaista elämää. Jos perhe ja läheiset ovat sinulle tärkeitä, voit nyt viettää laatuaikaa yhdessä.

Lomalta paluun tuskaa voi koittaa lievittää seuraavilla vinkeillä:
1. Ala jo ennen loman loppumista rytmittää päivät arjen aikataulujen mukaisesti esimerkiksi nukkumaanmenon, heräämisen ja ruoka-aikojen suhteen.
2. Yritä aloittaa töissä kevyesti. Jos mahdollista, niin pidä ensimmäinen työviikko vapaana kaikkein vaikeimmista tehtävistä, päätöksistä ja tapaamisista.
3. Joidenkin tutkimusten mukaan loman pätkiminen useampaan osaan on hyvinvoinnin kannalta parempi kuin yksi pitkä loma. Loman aiheuttama rentoutuminen häviää jo reilussa viikossa töiden aloittamisen jälkeen. Pidä vapaat useassa osassa pitkin vuotta.
4. Elämä jatkuu, vaikka loma loppuu. Tee työpäivän jälkeen kivoja asioita, kuten nauti ulkoilusta, harrastuksista, luonnosta ja läheisistä.
5. Vertaistuki auttaa lähes kaikkeen. Moni muu on kanssasi samassa tilanteessa. Voitte yhdessä jakaa lomakokemuksia ja parhaat vinkkinne arjesta palaamisen helpottamiseen.

Teksti: Laura Rantanen