Viisi keinoa parempaan palautumiseen
Kahdeksan tunnin yöunet eivät takaa riittävää lepoa ja palautumista hektisessä arjessa, jossa oppimisen tahti on kiihtynyt ja työpäivät ovat usein pirstaloituneita. Palautumiseen ja lepoon kannattaa suhtautua proaktiivisesti, kuten liikuntaan ja itsensä johtamiseen muillakin osa-alueilla. Aktiivinen ja tietoinen palautumisrutiinin rakentaminen kehittää palautumistaitojasi ja johtaa kestävämpiin tuloksiin.
Kun puhutaan muutoksesta, kertakeikaus tuottaa harvoin parhaan lopputuloksen. Kuten useat tutkimukset ovat todenneet, mikro-teot johtavat pysyviin muutoksiin elintavoissa paremmin kuin kertaheitolla tehdyt äärimuutokset. Hyvien tapojen ja rutiinien rakentaminen on avainasemassa. Mutta millä tavalla palautumista ja lepoa kannattaa lähteä lisäämään arkeen?
Hyvä lähtökohta on välttää alkoholia, epäterveellistä ravintoa ja negatiivista stressiä. Kiinnitä myös huomiota laadukkaaseen yöuneen, fyysiseen aktiivisuuteen ja monipuoliseen ruokavalioon. Ottaaksesi proaktiivisemman suhtautumistavan palautumista ja mielesi hyvinvointia kohtaan, kannattaa pohtia seuraavia asioita:
- Asenne ja tahtotila
Riittävän palautumisen ja levon toteuttaminen vaatii, että motivaatiomme perustuu aitoon haluun muutokseen ja ymmärrykseen sen hyödyistä. Kaikki lähtee rakenteista, juurista. Jolleivat juuret ole tukevasti maassa, kaadumme heti ensimmäisen myrskyn aikana.
Sitoutuminen muutokseen jää pinnalliseksi, jos emme usko siihen ja tunnusta itsellemme sitä, että muutos on tarpeellinen oman hyvinvoinnin ja jaksamisen vuoksi. Tällöin tilanne palaa helposti ennalleen pienen alkunykäyksen jälkeen. Löytääksemme oman sisäisen motivaatiomme, meidän täytyy päästää irti ulkopuolisista odotuksista ja keskittyä siihen, mitä me itse tarvitsemme jaksaaksemme paremmin. Kukaan muu ei pysty huolehtimaan hyvinvoinnistamme, jollemme ensin ota siitä vastuuta itse.
- Vastuun ottaminen ja karsiminen
Mitä tarkoittaa todellinen vastuu omasta hyvinvoinnista? Se ei tarkoita ainoastaan vastuun kantamista omista teoistamme ja niistä aiheutuvien seurausten hyväksymistä. Vastuu pitää sisällään myös asenteemme ja suhtautumisemme ympäristöön.
Joka päivä valitsemme, millä tavalla suhtaudumme esimerkiksi aamuruuhkaan tai ärsyttävään kollegaan. Se millä tavalla käsittelemme nämä asiat, on omalla vastuullamme.
Kun ymmärrämme sen, ettemme aina voi vaikuttaa ympäristöömme, voimme vapauttaa itsemme turhasta huolesta ja keskittyä olennaiseen. Näin vapautamme myös resursseja meille tärkeisiin asioihin ja arjen tasapaino kohenee.
- Yksi asia kerrallaan
Kaikkea ei tarvitse tehdä heti, eikä kaikkea ei pidä tehdä heti. Kun palautuminen ja uni ovat jääneet vähälle, ja suorittaminen ottanut valtaa, lähdemme helposti tekemään liian montaa asiaa samanaikaisesti. Tällöin työnteosta tulee tehotonta, joka osaltaan lisää henkistä kuormitusta. Tuloksena on riittämättömän levon, sankarimaisen suoriutumisen ja tehottomuuden ikävä oravanpyörä.
Työnteko on muuttunut itseohjautuvammaksi viime vuosina, ja yhä useampi määrittelee pitkälti omat työskentelytavat ja aikataulun. Kulttuurin muutos on ollut niin nopeaa, että myös johdolla on haasteita uudenlaisten vaatimusten edessä.
Tehtävien aikatauluttaminen kalenteriin on askel oikeaan suuntaan. Kun tehtäville on varattu kalenterista tietty aika, meidän ei tarvitse jatkuvasti yrittää muistaa ulkoa tehtäviä ja aikatauluja. Jos järjestelemme päivän työt ainoastaan omassa mielessämme tai tehtävälistoihin, niistä on myös helpompi lipsua. Organisaation jaetusta kalenterista myös kollegat näkevät, milloin olemme varattuna, jolloin turhat keskeytykset vähenevät ja yhteinen aika on helpompi koordinoida.
- Kuuntele itseäsi
Joskus on pakko pysähtyä tai edes hidastaa tahtia. Itsensä äärirajoille vieminen ei ole hyödyksi kenellekään. Otetaan työpäivän aikana viiden minuutin tauko ja keskitytään hengitykseen. Lähdetään lyhyelle kävelylle korttelin ympäri. Kuunnellaan rentouttavia ääniä. Juostaan hetki portaita.
Paras tapa palautua ja rentoutua hetkellisesti on kuunnella omaa kehoa ja mieltä. Suorittaminen ja itsensä kurittaminen siitä, että vaativan salitreenin sijaan tekee kevyen kävelylenkin metsässä aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Ollaan itsellemme armollisia ja tehdään sitä, mikä tuntuu sillä hetkellä oikealta.
- Pyydä apua
Jos tilanne on päässyt jo siihen pisteeseen, että toivottomuus ja väsymys tuntuvat liian suurilta muureilta kiivetä yksin, niin ollaan rohkeita ja pyydetään apua. Merkkejä työuupumuksesta ovat muun muassa jatkuva väsymys, työn merkityksellisyyden ja mielekkyyden häviäminen, aloitekyvyn heikentyminen sekä muut stressioireet.
Noin neljäsosa väestöstä kokee työuupumuksen vähintään kerran elämässään ja mitä aikaisemmin tilanteeseen reagoi, sitä helpompi sitä on lähteä korjaamaan. Joskus jo keskustelu hyvän ystävän kanssa auttaa saamaan asioita järjestykseen ja helpottamaan mielen tilaa. Toisinaan ammattilaisen apu on tarpeen.
Turhasta kuormituksesta luopuminen on askel kohti parempaa palautumista ja kestävämpää tasapainoa. Sen lisäksi, oma jaksaminen ja mielen hyvinvointi täytyy uskaltaa priorisoida. Elämäntilanteesta ja alasta riippumatta, mielemme ja kehomme riittävä palautuminen ovat edellytys hyvinvoinnille ja jaksamiselle työssä.
Teksti: Niikka Järvinen
Viimeisimmät kommentit