Category

Uutiset

Muutakin kuin työtä

Muutakin kuin työtä

“Haluan enemmän elämää elämääni”, puuskahti nainen toiselle lounasravintolassa. Hän selaili puhelimensa kalenteria tuskastuneena. Päivät olivat niin täynnä työntekoa, että kaikki hauskuus tuntui kadonneen elämästä.

Työtä vain, ei huvia lain, se kismittää Jackia ain. (All work and no play makes Jack a dull boy.) Jo Jack Nicholsonin esittämä kirjailija sen tiesi yhdessä kaikkien aikojen pelottavimmassa kauhuelokuvassa. Älä anna itsellesi käydä niin kuin Hohto-elokuvan kylmäävälle Jackille, vaan anna itsellesi mahdollisuus riittävään lepoon. Kalenteroi velvollisuuksien lisäksi vapaa-aikaa.

Älypuhelimesta on tullut monelle tärkein työkalu ja se aiheuttaa paineen olla tavoitettavissa työasioissa mihin kellonaikaan tahansa. Kaikkein kuormittuneimpia ovat sellaiset työntekijät, joilla on korkeimmat ja epämääräiset tavoitteet työssään. Ajatuksia on vaikea saada irti työtehtävistä.

Fiksuja työntekijöitä motivoidaan inhimillisillä työajoilla. Työpaikoissa, joissa halutaan kaikki irti työntekijöiden aivoista ei kokouksia ei järjestetä myöhään illalla, eikä kukaan työntekijöistä lähetä toisille työviestejä iltaisin tai yöllä.

Ylipitkät työpäivät eivät paranna työntekijän eivätkä hänet työllistäneen organisaation tulosta. Jos aivot eivät saa levätä, ei uusia ideoita synny. Luovuus tarvitsee tilaa. Muistele vaikka sellaista ajanjaksoa, jossa ajoit itsesi äärirajoille liialla tekemisellä.

Jossain vaiheessa leikkisyys katosi, et enää nauranut niin usein kuin ennen. Eräänä päivänä mieleesi muistui sanonta kuolleen hevosen ruoskimisesta. Aloit haaveilla lomasta, jonka ajan voisit vain levätä. Heikoimpana hetkenä haaveilit joutuvasi tapaturman vuoksi sairaalaan, jossa saisit lojua viikkoja sängyssä, kun hellät hoitajat toisivat sinulle ruuan sänkyyn ja vaihtaisivat lakanat.

Siihen oloon ei auta kuin kurinpalautus. Jos pomosi ei aseta sinulle rajoja, on sinun oltava ajankäytön suhteen itsesi johtaja. Uudenlaista ajankäyttöä opetellessasi voit aluksi tuntea syyllisyyttä siitä, että päivässäsi on hetkiä, jolloin et tee yhtään mitään.

Toisesta näkökulmasta katsottuna levon ansiosta olet paitsi parempi työntekijä, myös paljon hauskempaa seuraa kuin uupuneena. Ja kuka nyt ei haluaisi työyhteisöön iloista tyyppiä, jonka elämään mahtuu muutakin kuin työnteko?

Sauna hoitaa sydäntä

Sauna hoitaa sydäntä

Välillä stressi ja paine tuntuvat siltä, kuin joku puristaisi sydäntä kasaan. Ahdistaa. Oireet ovat usein harmittomia, mutta eivät aina. Verenkiertoelimistön sairauksiin kuoli Suomessa vuonna 2008 yhteensä 20 144 henkilöä ja oireilua sairauslomineen ja hoitoineen on paljon useammalla.

Ongelma on samankaltainen lähes kaikissa länsimaissa. Sydänperäisten ongelmien kohdalla ennaltaehkäisevän työn taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat valtavat kaikilla mittareilla mitattuina.

Kardiologian erikoislääkäri Jari Laukkanen työryhmineen teki ison työn tutkiessaan Itä-Suomen yliopistossa lääkettä sydänvaivoihin. Mikä oli tämä tutkittava lääke, jolla työryhmä epäili voitavan estää sydänoireita ja sydäntautikuolemia?

Kiuas, lauteet ja lämpö liittyvät jotenkin asiaan.

Kyllä vain, vastaus on sauna. Parinkymmenen vuoden aikana tehdyssä seurantatutkimuksessa paljastui, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä sydänperäisen äkkikuoleman riski oli jopa 63 prosenttia pienempi kuin vain kerran viikossa saunovilla.

Syytä siihen, miksi saunominen suojaa sydäntä ei vielä täysin tunneta. Saunominen saattaa kuitenkin alentaa verenpainetta ja ylläpitää verisuonten joustavuutta. Sydän- ja verisuoniterveys vaikuttaa aivojen toimintaan, mutta saunomiseen liittyvillä hyvän olon ja rentoutumisen kokemuksilla voi myös olla merkitystä.

Pelkkä sauna ei riitä pitämään ihmistä terveenä, vaan liikunnalla ja muilla terveellisillä elämäntavoilla on merkitystä. On kuitenkin selvää, että säännöllinen saunominen suojaa sydäntä. Sauna voi pienentää myös dementiaan sairastumisen riskiä, sillä tutkimuksen mukaan 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä oli 66 prosenttia pienempi todennäköisyys saada dementia diagnoosi kuin kerran viikossa saunovilla.

Muista: Jotta saat saunasta kaikki terveysvaikutukset irti, pitää saunan lämmössä olla vähintään 15 minuttia. Ennen saunomista ei ole syytä syödä raskaasti, eikä nauttia isoja määriä alkoholia. Saunan lämpö tulisi pitää miellyttävänä, eikä liian kuumana. Nesteytys, eli veden juonti saunomisen yhteydessä on tärkeää.

Työkunnossa

Työkunnossa

Oletko jo kokeillut Odumin hyvinvointisovellusta, vai harkitsetko vasta? AlvinOne-sovelluksemme avulla voit alkaa kiinnittää huomiota hyvinvointisi kipukohtiin jo ennen, kuin tilanne karkaa käsistä.

Tarjoamme myös vinkkejä hyvinvointisi ylläpitämiseen ja kerromme sinulle asioista, jotka useimmiten aiheuttavat sairauspoissaoloja. Hyvä olo ja työkyky eivät synny ja säily itsestään, vaan niitä on johdettava työpaikalla ja kotona.

Tekemätön työ maksaa suomalaisille yrityksille vuosittain noin 4,3 miljardia euroa ja kunnille arviolta 1 miljardia euroa. Jokainen sairastamatta jäänyt päivä on siis paitsi kannattavaa taloudellisesti ja työn tulosten kannalta, myös tietenkin meidän itsemme ja oman elämämme mukavuuden takia.

Fiksuimmat yritykset onnistuvat hilaamaan työkyvyttömyyden kustannuksia jatkuvasti alaspäin. Se ei tapahdu itsestään, vaan on yritysten johdon tietoinen päätös: työntekijöitä arvostetaan ja heistä halutaan pitää huolta.

Parhaat esimiehet ymmärtävät, että työhyvinvointi- ja työkykyasioihin liittyvien tilanteiden hoitaminen on olennainen osa johtamista. Suurin osa sairauspoissaoloista on estettävä ennalta, kun työntekijän jaksamiseen kiinnitetään ajoissa huomiota ja ryhdytään toimiin.

Jos päädyit lataamaan AlvinOne-sovelluksen esimehesi innostamana voit taputtaa itseäsi olalle, sinulla on käynyt työpaikkasi kanssa erittäin hyvä tuuri! Tervetuloa seuraamaan hyvinvointi-aiheisia uutisiamme, toivottavasti ne auttavat sinua pitämään itsesi työkunnossa.

Neljä vinkkiä parempaan uneen

Neljä vinkkiä parempaan uneen

Kolme neljästä suomalaisesta on tänäänkin päihtyneenä töissä. Tai ainakin heidän työtehonsa on sama kuin promillen humalassa. Emme kansakuntana osaa nukkua tarpeeksi. Yli puolet suomalaisista työikäisistä ihmisistä tuntee olonsa väsyneeksi joka päivä. Nuoret aikuiset ovat kaikkein väsyneimpiä.

Hiljattain aivotutkija kertoi Odumin toimittajalle pysäyttävän tarinan. Tutkija tapaa työssään jatkuvasti huippujohtajia ja poliittisia päättäjiä, jotka retostelevat selviävänsä muutaman tunnin yöunilla.

– Ette usko kuinka monta kertaa mieleni on tehnyt sanoa: “Sen kyllä huomaa. Kuinka paljon laadukkaampia päätöksiä Suomessa tehtäisiin, jos sinäkin nukkuisit tarpeeksi. Toistaiseksi olen hillinnyt itseni”, tutkija sanoi.

Emme kaikki joudu johtamaan valtiota, mutta unenpuute on meille silti yhtä tuhoisaa. Kun olemme väsyneitä syömme roskaruokaa, skippaamme liikunnan ja muut turhan raskailta tuntuvat ponnistelut, kiukuttelemme perheellemme ja alamme näyttää nääntyneiltä olmeilta.

Jos kiellämme itseltämme unen olemme pahimmillamme burn outissa ja alamme lääkitä pahaa oloamme oikeilla päihteillä. Kierre on valmis.

Stressaavat asiat eivät nukkumalla katoa, mutta väsyneenä mahdollisuuksia ja ratkaisuja löytyy erittäin paljon vähemmän kuin hyvin levänneenä.

Ei ole helppoa muuttaa koko elämäntapojaan sormia napsauttamalla, mutta yritetään edes näitä:

1. Kännykkä ja muut sinivaloa silmiimme tuottavat laitteet pois jo hetkeä ennen nukahtamista. Käteen sen sijaan kirja tai lehti.

2. Kevyt liikunta tai ulkoilu (mielellään molemmat) muutama tunti ennen nukkumaanmenoa.

3. Piristävät juomat nautitaan ennen iltaa.

4. Kirjoitetaan huolet paperille hautumaan ennen nukkumaan menoa. Palataan niiden pariin vasta seuraavana aamuna.

Selkään sattuu

Selkään sattuu

Oletko käynyt lääkärillä tai ollut pois töistä selkäkivun takia? Hamuaako kätesi puhelimen näytöltä lähimmän urheiluhierojan nettiajanvarausta?

Et ole yksin.

Joka päivä joka kahdeksas suomalainen kärsii selkävaivoista. Joka kolmas aikuinen on todennut selkäänsä sattuvan kuluneen kuukauden aikana.

Kivut voivat johtua monesta syystä. Jopa 90% selkäkiputapauksista on määrittelemättömiä, eli lääkäri ei pysty löytämään kivulle yhtä syytä. Vain 5-10% sairastaa jotain tiettyä selkäsairausta tai hermojuuriongelmaa.

Tiedetään, että lihavuus, stressi, tupakointi ja vähänen liikunta ovat selkäkipujen parhaita kavereita. Myös tyytymättömyys työhön on usein yhteydessä selkävaivoihin. Selkäkivut ovat monelle syynä myös sairauspoissaoloihin.

Kun ennen ajateltiin, että selkäkipuisen on parempi pötkötellä potemassa sängyssä, tiedetään nykyään liiallisen levon olevan haitallista kipeällä selälle. Kipeä selkä ei ole käyttökelvoton selkä.

Päivittäisiin toimiin olisi yritettävä palata mahdollisimman pian ja liikunnan on osoitettu edistävän paranemista. Lääkkeettömät hoidot ovat nykytiedon mukaan kivun hoidon perusta.

Kevyttä liikuntaa, kuten kävelyä, suositellaan jo sairausloman aikana oman kunnon mukaan. Varsinaiseen treenirääkkiin ei kuitenkaan kannata akuutissa selkäkivussa ryhtyä, mutta tavallinen arkiliikuntakin edistää toipumista.

Vaikka osa selkäkivuista vaatii tarkempia tutkimuksia ja lääkärin hoitoa, on selkäkipuisen tulevaisuus usein valoisa. Kuukauden kuluttua voimakkaan selkäkivun alkamisesta noin 80% potilaista on voinut palata takaisin töihin.

Kun selkä on saatu kuntoon on entistäkin tärkeämpää huolehtia siitä, ettei kipu palaa. Paras tapa ehkäistä selkävaivoja ennalta tai hillitä oireita on pitää itsensä hyvässä kunnossa.