Henkinen hyvinvointi on aikamme suurin haaste työpaikoilla

Henkinen hyvinvointi on aikamme suurin haaste työpaikoilla

Stressiperäiset sairaudet aiheuttavat 40% poissaolopäivistä Euroopassa ja stressi on suurin yksittäinen terveyshaaste työpaikoilla. Negatiivinen stressi aiheuttaa univaikeuksia, kognitiivisen toimintakyvyn laskemisen ja pahimmassa tapauksessa kuukausien sairauslomaan johtavan työuupumuksen. Työuupumukset ovat lisääntyneet etenkin milleniaalisukupolven keskuudessa, ja arviolta joka neljäs suomalainen sairastuu työuupumukseen jossain vaiheessa työuraansa.

Asiakastyössä AlvinOnella olemme myös huomanneet, että stressi ja henkinen kuormitus korostuvat työyhteisöjen haasteina alasta ja organisaatiosta riippumatta.

Kyse ei aina ole johtamisesta tai ruuhkavuosista – Työelämän murros vaatii työntekijöiltä kovempaa tahtia, jatkuvaa oppimista ja osaamista uusilta alueilta. Nykyään työ vaatii enemmän digiosaamista, itseohjautuvuutta ja ajanhallinnan taitoja.

Oppimisen kiihtynyt tahti ja digitalisaation vaikutukset näkyvät eri tavalla eri ikäryhmissä. Kun milleniaalit korostuvat tilastoissa työuupumusten osalta, 55-64-vuotiaat korostuvat masennustilastoissa. Uniongelmista puolestaan kärsii 30% suomalaista vuosittain iästä riippumatta.

Voidaanko johtamisella ratkaista henkiseen kuormitukseen liittyviä haasteita? Uudet toimintatavat ja organisaatiorakenteet vaativat uudenlaisia tapoja johtaa. Etenkin itseohjautuvissa organisaatioissa henkiseen kuormitukseen liittyvät haasteet usein korostuvat ja vaativat erilaista johtamista kuin perinteisissä organisaatioissa.

“On yleinen harhaluulo, että itseohjautuvissa organisaatioissa tarvittaisiin vähemmän johtamista. Asia on juuri päinvastoin. Sitä tarvitaan enemmän, kuin perinteisissä organisaatioissa. Usein työntekijöiden kokema kuormitus johtuu juuri puutteista johtamisessa: työnkuva ja tavoitteet ovat epäselvät, työntekijä jää liian yksin, esimies ei ole koskaan paikalla ja vastuut sekä päätöksenteko on poukkoilevaa”, kuvaa Miia Savaspuro,  joka on syventynyt aiheeseen teoksessaan Itseohjautuvuus tuli työpaikoille – mutta kukaan ei kertonut, miten sellainen ollaan.

Henkilöstön henkinen ja fyysinen hyvinvointi on yrityksen tärkeimpiä menestystekijöitä ja niitä tulisi johtaa kuten muitakin liiketoiminnan strategisia alueita. Hyvinvoinnin haasteita ei enää myöskään ratkaista yksinomaan tarjoamalla henkilöstölle sähköpöytiä tai järjestämällä tyky-päiviä – Strateginen hyvinvoinnin johtaminen vaatii johdolta  tavoitteellisuutta, sekä sitoutumista ennaltaehkäisyyn ja yksilökeskeisiin ratkaisuihin.

Hyvinvoinnin johtamisen tulisi keskittyä terveyden ylläpitoon ja ennaltaehkäisyyn. Kun puhutaan henkisestä kuormituksesta, paras ajankohta tukea yksilöä on ensimmäisten hälytysmerkkien kohdalla, jopa jo ennen kuin hän on itse tunnistanut tarpeen tuelle. Olemme kuitenkin tottuneet ajattelemaan, että apua pyydetään vasta kun on jo pohjalla ja monella on iso kynnys hakea apua.

Reagoimalla jo ensimmäisiin merkkeihin yritys myös säästää kustannuksissa. Useiden tutkimusten mukaan yksi sijoitettu euro ennaltaehkäisyyn maksaa itsensä takaisin 2-13 -kertaisena*. Haasteeksi muodostuu riskiryhmien tunnistaminen näin varhaisessa vaiheessa, kun kyse on terveistä ihmisistä, joilla ei ole olemassa olevaa hoitosuhdetta. Toisinaan esimies voi toimia tahona, joka tunnistaa ja ohjaa alaisiaan palveluihin tarpeen mukaan, mutta tämä toimintamalli vaatii esimiehiltä valtavasti osaamista ja lopputulos jää usein vaihtelevaksi.

Ideaalista olisi, että jokaisella yksilöllä on työkalu, jolla voi arvioida omaa jaksamistaan silloin kuin se hänelle sopii ja matalan kynnyksen kanava, jota kautta hän voi saada tukea tilanteeseensa. Tuki voi tarkoittaa keskustelua esimiehen kanssa, digitaalista hyvinvointipalvelua tai ohjausta työterveyshuoltoon.

* THL 2019. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusesimerkit. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/vaikutukset-ja-kustannukset/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-kustannusesimerkit#mielenterveydenedist%C3%A4minen

THL 2017. Vaikuttavuus ja kustannukset. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/seuranta-ja-vaikuttavuus/vaikuttavuus-ja-kustannukset

European agency for safety and health at work 2014. Calculating the cost of work-related stress and psychosocial risks. https://osha.europa.eu/en/tools-and-publications/publications/literature_reviews/calculating-the-cost-of-work-related-stress-and-psychosocial-risks

Yhtyeystiedot:
Johanna Varje
johanna@alvinone.com


Miia Savaspuro
miia.savaspuro@gmail.com

 

 

Author: Johanna Varje, CEO & co-founder at AlvinOne