Hyvinvoinnilla säästöä yritykselle
Olemme kuulleet sanat “ennaltaehkäisevä työhyvinvointi” kymmeniä kertoja, mutta liian usein sen edelleen ajatellaan tarkoittavan työpaikan arjesta irrallista tempausta tai nippua liikuntaseteleitä kerran vuodessa. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi on paljon enemmän.
Työhyvinvoinnin tulisi näkyä selkeinä kirjauksina yrityksen strategiassa, panostuksina esimiesten opastamiseen ja tukeen, henkilöstön hyvinvoinnin tarkkailuna ja mittaamisena sekä siinä, että koko yrityksen henkilökuntaa ohjataan itse viemään omaa hyvinvointiaan eteenpäin.
Työhyvinvointi ei tapahdu itsestään, vaan sitä on toteutettava ja kehitettävä suunnitelmallisesti. Yhä useampi yritys hankkii toimistolle sähköpöytiä, jotta henkilökunta ei istuisi liikaa. Tiedetään, että jo 20 minuuttia vähemmän istumista päivässä vaikuttaa lihaksiin. Liiallinen seisominenkin rasittaa. Olennaisinta on vaihdella työasentoa pitkin päivää.
Suomalainen yhteiskunta menettää joka vuosi puutteellisen työkyvyn takia vähintään 25 miljardia euroa rahaa. Se on valtavan suuri summa. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että panostukset työhyvinvointiin vähentävät sairauspoissaoloja, pienentävät sairaanhoitokuluja ja parantavat tuottavuutta.
Suomessa noin 20 000 ihmistä jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuodesta 2000 laskien suomalainen työelämä on menettänyt työkyvyttömyyseläkkeiden takia yhteensä vähintään 14 miljardia euroa. Ei ihan pieni summa sekään.
Etenkään, kun suurin osa näistä taloudellisista ja inhimillisistä menetyksistä olisi mahdollista torjua. Liian usein ajatellaan, että säästöjä on tehtävä leikkaamalla. Tämän päivän johtaja ymmärtää, että ne yritykset, jotka panostavat saavuttavat tuloksia.
Suomessa on maailman eniten sairauspoissaoloja kipujen takia, mutta vain osa sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu fyysisistä oireista. Moni kuormittuu töissä henkisesti.
Psykososiaalinen kuormitus töissä johtuu useimmiten johtamisen ongelmista, vähäisestä vuorovaikutuksesta, epäoikeudenmukaisuudesta ja huonosta ilmapiiristä sekä kiusaamisesta. Työpaikoilla voidaan edistää työhyvinvointia monin tavoin.
Ovatko yhteiset työn tavoitteet selkeitä kaikille? Tietääkö jokainen, mikä hänen roolinsa on tavoitteiden edistämisessä? Onko työpaikalla mahdollista syödä terveellisesti? Voiko osan palavereista järjestää kävelykokouksina? Miten yrityksessä huolehditaan siitä, että työntekijöiden erilaisuus huomioidaan? Tulevatko kaikki kuulluksi omaan työhönsä liittyen?
Konstit on monet, mutta kaikkein tärkeintä työhyvinvoinnin kannalta on, että yrityksen johto on sitoutunut edistämään sitä yrityksessä läpileikkaavasti, ja koko henkilöstö halutaan saada mukaan tekemään. Yhdessä.
Se, järjestääkö yritys työterveydenhuollon itse vai esimerkiksi yksityisellä terveysasemalla on lopulta aika pieni osa työntekijöiden hyvinvointia. Hyvinvointi tehdään arjessa.
